LAJIANALYYSI

Useat palloilulajit ovat nykyään nopeus - voima - taito ja kestävyys lajeja. On siis tärkeää toteuttaa lajille ominaisia ja tärkeitä asioita. Palloilulajeissa Joukkueen fysiikkavalmennuksen tulee pohjautua aina lajin biomekaaniseen ja kuormitusfysiologiseen lajianaalyysiin mikä on kaiken lähtökohta.

Valmennuksessa tulee noudattaa selkeästi yleisvoima-lajivoima jatkumoa, mikä mahdollistaa harjoituksen fokuksen siirtymistä yleisemmästä ominaisharjoittelusta kohti lajinomaisempaa harjoittelua ajan saatossa.

KAUSISUUNNITELMA

Tämän lisäksi on tärkeä ottaa huomioon harjoittelun jaksotus, perioidisointi ja kausisuunnittelu. Kaikkea ei voida kehittää kokoajan vaan on tärkeää jaksottaa harjoittelu.

Esimerkiksi jääkiekossa ja salibandyssa on turhaa ottelukaudella kehittää kestävyyttä ja kuntoa, koska ne kehittyvät jo lajiharjoittelussa ja otteluissa. Ottelukaudella kannattaa siis kehittää nopeutta ja voimaa, laadukkaan jaksotuksen kautta.

TESTAAMINEN

Testaamista ei pidä tehdä vain testaamisen vuoksi tai kerätä dataa ilman sen hyödyntämistä. On siis tärkeä palata taas lajianalyysiin ja miettiä testaaminen sitä kautta.

Miksi testata vaikkapa jääkiekossa 30min juoksutestiä, jos yhden vaihdon keskimääräinen aika on 85s ja varsinaista peliaikaa on 40s.

Oleellisempaa olisikin testasta absoluuttista- ja suhteellista tehontuottoa, jotka ovat lajille olennaisia voimantuottotapoja.

Yleisimmin me suosittelemme lähtötasotestausta mikä tehdään heti valmennuksen alussa, jotta valmennus saa ymmärryksen mitkä ovat lajin kannalta tärkeimpien lihasryhmien voimatasot harjoituskauden alussa. Testaus suunnitellaan aina yhdessä valmennuksen kanssa koko kauden ajalle ja jaksotetaan se järkevästi, jotta testaaminen ei kuormita pelaajia tai joukkueen arkea liikaa.

NOPEUS JA VOIMA

Nopeusvoima tarkoittaa kykyä tuottaa voimaa nopeasti omalla painolla tai vastusta vasten. Maksimivoima on tärkeä pohjaominaisuus nopeusvoimalle eli ilman riittävää voimatasoa ei voi olla riittävää nopeutta.

Voimaharjoittelussa on tärkeää tietää lajin mukaiset lihasryhmät, lihastyötavat, voimantuottoajat, nivelkulmat ja energiantuottotavat.

Jääkiekossa esimerkiksi luistelun kiihdytysvaiheessa voimantuottoaika on 120-150ms, jonka vuoksi voimasta on merkittävä hyöty jäällä.

Tutkimuksien mukaan paras tapa kehittää nopeutta on yhdistetyllä maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelulla (Haff 2004).

Kyky tuottaa voimaa nopeasti on todella tärkeää palloilulajien harrastajille eli nopeusvoimalajien urheilijoille.

No mitä se nopeusvoimaharjoittelu on?
Kyse on kahdesta eri harjoitusmuodosta, maksimivoimaharjoittelusta ja nopeusvoimaharjoittelusta. Jotta voimme toteuttaa harjoittelua laadukkaasti näiden kahden harjoitusmuodon jaksotus, rytmitys ja sisältö on mietittävä tarkkaan ja ymmärrettävä lihaksiston kuormituksen ja palautumisen mekanismit.

AINA ON TEHTY NÄIN

Usein törmätään tuttuun sanontaan, jossa vedotaan nimekkäisiin urheilijoihin vuosien takaa.

"Miksi muuttaa harjoittelua, luuletko Selänteen Teemun tehneen tällaista ja hyvin on näyttänyt pärjäävän".

Maailma on kuitenkin muuttunut, samoin lajit muuttuvat. Lajit nopeutuvat vuosi vuodelta ja vain hyvin pieni joukko pelaajista ovat absoluuttinen huippujoukko eli promille harrastajista, kuten Teemu Selänne.

Montako pelaajaa tiedät, ketä on muisteltu uran jälkeen, kuinka kestävä hän oli?"

Esimerkiksi salibandyssa ja jääkiekossa harvoin pelaajan kestävyys loppuu kesken, mutta usein pelaajan nopeus tai voima loppuvat kesken. Lajien analyysit eivät tue kesäharjoittelussa juoksemista ja kunnon kohotusta vaan kesällä pitäisi pyrkiä kehittämään voima- ja nopeusominaisuuksia. Näitä ominaisuuksia ei taas voida kehittää määräharjoittelun tai pitkäkestoisten harjoituksien kautta vaan laadukkaiden terävien harjoituksien kautta.

ps. yli 10s kestävät suoritukset eivät ole nopeusharjoituksia vaan kestävyysharjoituksia.